Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bosnia Herzegovina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bosnia Herzegovina. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kuukauden Vierailija huhtikuu: Aidot bosnialaiset jauheliha cevapit ja pitaleipä

Huhtikuun blogivieraan postauksesta olen erityisen iloinen. Bloggaajakaverini Sanja päätti jakaa ihanan cevapi ohjeensa blogissani mikä on suuri kunnia minulle. Pyysin Sanjalta sitä erityisesti ja hän teki sitä. Olen niin otettu! Olen käynyt matkalla Sanjan kotimaassa Bosnia Herzegovinassa ja rakastuin maahan välittömästi. Söimme siellä taivaallisia cevapi-lihapötköjä joista taisin hehkuttaa blogitekstissänikin. Nyt Sanja on avannut reseptiarkkuansa sen verran, että on valmistanut ihanaa cevapia ja sen kanssa tarjottavaa leipää. Jos ei vielä tullut siis selväksi, matkustakaa hyvät ihmiset Bosniaan ja kokekaa sen käsittämätön kauneus, historia, ihanat ihmiset ja taivaallinen ruoka! :)




Hei!

Olen Sanja, Annan blogikaveri.  Jotkut saattaa tuntea minut Sokerivaltakunta-blogista. Tänään vierailen Annan ihanassa blogissa.
Ja niin kuin kohtelias vierailija, tuon Annalle tuliaisia omasta kotimaastani. Harmi kun asumme niin kaukana toisistamme, että tuliainen on kuva- ja reseptimuodossa,  mutta Anna on jo käynyt minun kotimaassani (Bosnia) ja maistoi paljon parempia cevapia, kuin minun tekemiä. 
Cevapit ovat (tavallaan) bosnialaisen fast food laji. Niitä saat melkein jokaisesta nurkasta ja jokaisesta paikasta. Usein kaupungin parhaat cevapit saat vaatimattoman näköisistä peltikojuista. Ja jos et ole tietoinen kuka tekee parhaat cevapit kaupungissa, sinun on sitten etsittävä paikka missä on kaikista pisin jono ja odottaa siellä, sillä paikalliset eivät ole niin tyhmiä odottamaan jopa puoli tuntia oma fast food annos, kun ihan pari metrin päästä saisivat sen heti. Hyvä kannata odottaa!
Melkein jokaisessa Bosnian kaupungissa on oma versio cevapista.  Kuitenkaan niillä kaikilla ei ole sama maine. Tunnetuimpia ovat minun kotikaupungin Banjalukan banjalucki cevap ja meidän pääkaupungin Sarajevon sarajevski cevap. Meidän kotona on aina riitä siitä kumpi on parempi, sillä itse vahvasti puolustan oma kotikaupungin mainetta ja mieheni valinta on aina Sarajevo missä hän asui lapsuudesta sotaan asti. Niin kuin jokainen joka on ikinä käynyt Sarajevossa hänkin on rakastunut Sarajevoon ja kaikkeen Sarajevoon liittyvään kuten Sarajevon cevapin. Ja kun mies on meidän perheen grilli mestari,  meillä syödään aina sarajevski cevap. Paitsi silloin kun kävimme Ruotsissa ja miehen veli osti minulle Brajlovic banjalucki cevap. (Tänne brajlovic kuva) Hyvällä tuurilla, sitä saa myös Turun Deli marketista, Eerikinkadulla.
Monien mielestä ainoa ero Banjalukan ja Sarajevon cevapissa on muoto. Sarajevon on sormimuotoinen ja Banjalukan on vähän niin kuin neljä sormia yhdessä. Tähän minä lainasin kuvia netistä, koska meikäläisen tekeleet eivät anna riittävän hyvää kuvausta tästä herkusta.


Cevapi ovat myös meidän bosnialaisen ruoan symboli. Esimerkiksi, kun avattiin ensimmäinen McDonalds Bosniassa, Sarajevossa, Sarajevon paras cevapi paikan omistaja toi tullessaan tupaantuliaiseksi arvaapas mitä? Cevapit tietenkin :)
Cevapien lisäksi, suosikki bosnialaisen fast food laji on filotaikinasta tehty piirakat, mistä on blogissani jo paljon kirjoitettu.  Tälläkin hetkellä se on siellä aiheena ja jos haluat kokeilla tehdä filotaikinaa itse ohje löytyy tästä
Jos kaulin ei ole sinun juttu ja bosnialainen ruoka houkuttelee, kokeile tehdä cevapit!
Aito cevapi ohje on hyvin pidetty salaisuus. Se on vain mestareilla, mutta mekin tavalliset kykenemme tehdä hyviä ja oikein maukkaita kopioita. Joku pieni juju kuitenkin puuttuu:
Cevapi-lihapötköt (n. 30 kpl)

500 g rasvaista naudanjauhelihaa
2 tl suolaa
2 tl mustapippuria
2 valkosipulin kynttä, murskattuna
1/2 dl vettä

Sekoita kaikki ainekset keskenään.  Kannattaa sekoittaa pitkään (esim. taikinakoneella, että massasta tule tiiviimpi, tahmea ja pahasti tarttuu käsiin). Kostealla kädellä muotile murekkeita ja paista grillissä. Voit paistaa myös pannulla, mutta tulos ei ole silloin niin hyvä. Äläkä missään nimessä paista niitä uunissa!




Jos ei huvita tehdä ja tekee mieli syödä,  Lidlistä saat aika hyviä pakastecevapeja. Mutta jos etnokaupasta löydät Brajlovic merkkisiä, voit jo sanoa, että kävit Bosniassa syömässä. Ne ovat loistavia. Muita merkkejä etnokaupoista en suosittele, sillä ne ovat tehty Lähi-Idän reseptillä ja ovat jotain ihan muuta kuin bosnialaiset cevapit, mistä Anna tykkää.




Cevapia syödään sipulin ja pitaleivän kanssa.
Sipulit leikataan lohkoiksi ja ripotellaan päälle suolaa.


Pitaleipä (bosniaksi lepinja tai somun) on myös saatavilla etnokaupoista, pakastettuna, mutta sitä on myös helppo tehdä itse. 


Pitaleipä

vehnäjauhoja
suolaa
hiivaa ja
vettä
(vehnälesettä)

Tee tavallista löysämpi leipätaikina ja anna kohota. Vaivaa taikina ja kauli pienia pitaleipiä. Tarvitset runsaasti jauhoja kaulintaan.  Ripottele pöydälle vehnälesettä ja laita pitaleivät päälle kohoamaan.  Tee ristikko kuvioita puutikkulla juuri ennen paistamista.  Paista uunissa 275 asteessa noin 7 minuuttia.









torstai 26. syyskuuta 2013

Kroatiassa ja Bosnia Herzegovinassa matkailua

Syksy on tullut. Tampereella satoi lunta eilen päivällä ja vielä eletään syyskuuta. What??? Olen joutunut ottamaan sukatkin käyttöön. Ja takin. Ja kaulahuivin. Ei ole kesään enää paluuta ennen seuraavaa. Nyt onkin hyvä hetki muistella kesää ja sen lämpöä. Kesällä minä kävin ensimmäistä kertaa ikinä Kroatiassa ja Bosniassa. Tulee niin lämmin heti kun ajattelenkin sitä ihanaa turkoosia merta ja auringonpaistetta. Haluaisin jakaa muutaman ihanan kuvan ja ruoan kanssanne ja kertoa miksi Balkanille kannattaa oikeasti mennä. Minä kun matkustan buukkaan kaikki aina itse, en käytä valmismatkoja ollenkaan joten en tiedä kuka Suomesta järjestää matkoja Kroatiaan.

Minulla ei juuri ollut odotuksia Kroatiasta. Olin toki kuullut, että siellä on kaunista ja ihanaa, mutta niin on monessa muussakin paikassa.  No niin on, mutta Kroatia ja Bosnia ovat kyllä niin ainutlaatuisia paikkoja mielestäni ja minä olen matkustellut todella paljon. Se mikä sai minut ehkä oikeasti kiinnostumaan Kroatiasta oli Anthony Bourdainin jakso Kroatiasta jossa hän ylisi paikallista ruokaa, ihmisiä ja maisemia yli kaiken. Ja voin allekirjoittaa tuon saman.

Parasta ehkä on se, että näitä paikkoja ei vielä ole ehditty pilaamaan massaturismilla. Kuppiloilla joissa puhutaan suomea ja joista saat Turun Sinappia. Toki, valitsemamme paikka oli ihanan syrjäinen joten esim. Dubrovnikissa voi olla tilanne eri, sitä en tiedä. Me olimme kesäkuun alussa keski-Kroatiassa, lensimme Splitiin ja majoitumme lähelle Trogiria Okrug Gornji nimiseen pieneen paikkaan. Paikka oli täydellinen. Ei juurikaan turisteja vaan äärettömän ystävällisiä ja avuliaita paikallisia ihmisiä. Juuri Kroatiassa tutustuin eniten paikallisiin ihmisiin kuin millään muulla aikaisemmalla matkalla. Keskustelimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Ruoasta, menneestä sodasta ja sen taakasta ihmisiin, Kroatian tulevaisuuden mahdollisuuksista ym.

Aloitetaan maisemista ja niiden kauneudesta sekä Kroatiassa että Bosniassa. Laitan tähän muutamia kuvia vierailemistamme paikoista. Ja sen jälkeen muutamia ruokia joita Kroatiassa ja Bosniassa tuli maisteltua.



Ihana maisema huoneistomme parvekkeelta 



Okrug Gornjin kylän rannoilla alkuillasta kävelyllä

Oliivipuita oli aivan joka paikassa! Haluaisin oman oliivipuun. Menestyykö se Suomessa? :)


Trogir niminen kaupunki joka oli 15 minuutin laivmatkan päässä Okrug Gornjista. Siellä vietimme paljon aikaa myös. Trogir on Unescon perintökohde ja todella upea historiallinen paikka.

Trogiria kaupungin muurien sisältä

Trogir


Kroatiassa on paljon purjehtioita, satamat ovat aina täynnä toinen toistaan upeampia jahteja. Trogirin satamaa ja promenadia


Kävimme punaisella ja sinisellä järvellä. Vesi ei suinkaan ole punaista vaan nimitys tulee seinämien väristä


Punainen järvi. Retkemme opas (paikallinen retkitoimisto) kertoi, että on fyysisesti mahdotonta saada heitettyä kiveä tuonne järveen. Jotain tuulien ja virtojen kanssa tekemistä. Ja toki yritimme kaikki, useaan otteeseen eikä kukaan onnistunut :)


Yksi kauneimmista paikoista maailmassa Mostarin kaupunki, Bosnia Hertzegovinassa. Jugoslavian sodassa kaupunki pommitettiin 100% maantasalle. Kaikki on rakennettu sen jälkeen uudestaan. Tämä silta on kaupungin symboli ja se on rakennetti täysin samanlaiseksi kuin alkuperäinen silta oli.

Mostarin silta Bosnia Hertzegovinassa

Ihana Mostar

Ihana Mostar

Legenda kertoo, että ennen vanhaan kun poika halusi osoittaa rakkautensa tyttöä kohtaan hän hyppäsi tältä sillalta alas. Silta on 27 metriä korkealla ja vesi alhaalla on keskikesälläkin vain 11 asteista. Paikalliset kertoivat, että jopa keskellä sotaa kun silta oli tuhottu ja joen yli meni muutama lankku, tuota vanhaa tapaa noudatettiin edelleenkin.
Nykyään ammattilaiset hyppäävät turistien riemuksi 20€ sieltä. Me hullut turistit ostimme rakkautta ja saimme hypyn :)

Bosniassa vierailimme myös upeilla Kravicen putouksilla. Laskeuduimme alas ja siellä näky oli tämä...


Upeat putoukset ja sinne pääsi uimaankin! Minä hullu tietysti kävin. Vesi oli kesäkuun alussa todella todella jäisen kylmää, mutta pakko oli mennä kun kerrankin oli mahdollisuus. Putouksilla on pari kahvilaa jossa voi syödä ja juoda. 

Retkeilimme myös Plitvicen järvialueelle joka sijaitsi 3 tunnin ajomatkan päässä Splitistä. Käytimme taas samaa paikallista retkitoimistoa. Sopivia pienrymiä 8 hengen minibussissa. Kaikkiin ehtii tutustua ja juttelemaan koska koko päivä vietetään kuitenkin yhdessä. Sekä Bosnian että Plitvicen retket molemmat kestivät n. 13 tuntia.

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella. Patikoimme n. 10 kilometria pitkin ja poikin upeissa maisemissa välillä pitkospuita pitkin järvien halki, välillä todella jyrkkää mäkeä kiiveten ja välillä menimme myös laivalla järven poikki. Opas oli mukanamme koko ajan. Järvillä voi hyvin kierrellä yksinkin ilman opasta. Keskikesällä tuo on todella täynnä ja eteneminen on hidasta. Alku kesästä oli vähemmän porukkaa ja menomme oli reippaampaa

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella. Uskomattomia maisemia. Kävelet eteenpäin ja näet ihanan vesiputouksen ja olet aivan pähkinöinä siitä. Sitten kävellään muutama minuutti ja taas tulee vielä upeampi putous! On kyllä kaunista!

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella



Ja sitten sitä ruokaa. Ruoka oli mielestäni kohtuu hintaista. Esim ravintolassa alkupala, pääruoka (pihvi), jälkiruoka ja viinipullo puoliksi maksoi 30€ per henkilö. Söimme paljon lihaa ja mereneläviä.


Alkupalana Pag-saaren juustoa. Oli pakko tilata koska Anthony Bourdain vieraili tuolla saarella ja kehui juustot maasta taivaaseen. Oli se hyvää!


Pippuripihviä grillatuilla kasviksilla


Ihania tomaatteja ja mozzarellaa ja oliiveja


Lisää pihviä. Tällä kertaa gorgonzola kastikkeella.

Lisää Pag-saaren juustoa toisessa ravintolassa



Ah ihania mereneläviä! Simpukoita, mustekalaa, katkarapuja, vaaleaa kalaa ja tonnikalaa


 Taas pihviä :) Tällä kertaa hanhenmaksan kera


Ehkä uusi lempiruokani. Bosniassa Mostarissa meille suositeltiin cevapi nimistä ruokaa. Kyseessä oli nuo jauhelihapuikot joita lautasella on. Sen kanssa tarjottiin upeaa rapeaa pitaa ja raakaa sipulia. Kombo toimi järisyttävän hyvin! Voisin matkustaa takaisin Mostariin syömään cevapia! Lautasella myös kanavarras.


Kyllähän lomaan cocktailit kuuluu. Oman kylän baarista sain parhaan mojiton ikinä!

Trogirin torilla meinasin tulla hulluksi ihanien ruokien keskellä!




Loppukaneettina sanoisin, että jos et ole käynyt Kroatiassa ja Bosniassa, mene ihmeessä! Mene ennen kuin massaturismi pilaa senkin maan ja kaikki aito ja ystävällisyys katoaa. Minä rakastuin Balkaniin ja palaan varmasti takaisin ensi kesänä :)