tiistai 1. lokakuuta 2013

Poliisiauto-kakku lastenjuhliin



Nyt on neitsyys menetetty monessakin asiassa. Samalla kertaa meni neitsyys : muotokakkujen teosta, marsipaanimassan käytöstä, sokerimassan käytöstä ja moussetäytteen teosta. Kyllä, haastoin itseäni enemmän kuin olisi hyvä kerralla. Sain tilauksen tehdä kaverini pojan 5-vuotispäiville poliisiautokakun. Idea vain paisui paisumistaan mielessäni ja enää ei perinteiset hillokakutkaan käyneet minulle vaan halusin ehdottomasti moussetäytteet. Kahta erilaista moussea vielä. Onneks äitini oli auttamassa minua, mutta aivan samat neitsyydet häneltäkin lähti eli yhtä amatöörejä aiheessa molemmat. Toki molemmat kokeneita keittäjiä ja äiti kokeneempi leipojakin. No, kakku tuli tehtyä, mutta kyllä se oikeasti oli ihan '*(&¤"#!&!) vaikeaa!

Lueskelin miljoonaa blogia, kyselin neuvoja Facebookin erinäisistä ryhmistä ja sain oikeasti sellaisen kuvan, että tuo on helppo homma. Toki se kakun muodon hakeminen olisin helppoa. Täytteet olivat helpot. Mutta se sokerimassan ja marsipaanimassan käsittely ei ollut mielestäni ekakertalaiselle niin helppoa. Aikaa meni ihan tuhottomasti kaikkeen kun ei ollut tatsia hommaan :) Jos olisitte olleet kärpäsinä katossa olisitte varmast kuolleet nauruun meidän touhuihin. Itsellä ei itku ollut kaukana, raivari tulikin, mutta onneksi nyt naurattaa jo :D Mutta meinaan haastaa itsen uudestaankin ja tehdä lisää muotokakkuja koska jostain se on aina aloitettava ja mitään ei opi kuin tekemällä.

Suklaa- ja vadelmamousse autokakku

Pohjat:

Tein kaksi suklaakääretorttupohjaa josta lähdin autoa rakentamaan pala pala palalta. Toista ohje kaksi kertaa niin saat kaksi pellillistä.
Tästä ohjeesta saat pellillisen kääretorttupohjaa

4 kpl kananmunia
1 ½ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
3 rkl leivontakaakaojauhetta ( VanHouten)
2 tl leivinjauhetta

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri ilmavaksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
Yhdistä kuivat aineet toisessa kulhossa ja siivilöi muna/sokeriseokseen varovasti sekoittaen jotta ilma ei lähde pois.
Kaada leivinpaperilla päällystetylle uuninpellille ja paista 225 asteessa n. 5-7 minuuttia. Kokeile kypsyys spagetilla tai puutikulla keskiosasta.




Täytteet: 

Suklaamoussetäyte
3 liivatelehteä
150g tummaa suklaata
2 dl vispikermaa vaahdotettuna
2 rkl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
200g maustamatonta tuorejuustoa
3 rkl vadelmamehua (tmv) liivatteiden liottamiseen

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 10 minuutiksi.
Vaahdota kerma ja sokerit ja sulata suklaa joko vesihauteessa tai varovasti mikrossa.
Yhdistä kermavaahto ja suklaa ja lisää tuorejuusto. Sekoita.
Kuumenna vadelmamehu ja liota liivatteet sekaan.
Kaada liivateneste täytteen sekaan ja sekoita hyvin.
Voit laittaa moussen tekeytymään jääkaappiin max. 30 min.


Vadelmamousse täyte
6 liivatelehteä
200g vadelmia
500 g maitorahkaa
1 dl tomusokeria
5 rkl vadelmamehua (tmv) liivatteiden liottamiseen

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 10 minuutiksi.
Soseuta vadelmat.
Yhdistä vadelmasose, rahka ja tomusokeri. Sekoita hyvin.
Kuumenna vadelmamehu ja liota liivatteet sekaan.
Kaada liivateneste täytteen sekaan ja sekoita hyvin.
Voit laittaa moussen tekeytymään jääkaappiin max. 30 min.


Kun kokoat kakkua, leikkaa pohjista sopivan kokoisia paloja ja kosteuta se hyvin. Lisää kerroksittain moussetäytteitä ja pohjaa päällekkäin. Muista kostuttaa pohjapalat aina.





Kun tehdään autonmallista kakkua on ensin tulis hyvin panssarivaunumainen :) Älä anna sen hämätä itseäsi vaan jatka hommaa niin kuin panssarivaunua ei olisikaan.




Muotokakkuja ja erityisesi moussekakkuja tehdessä on hyvä kakku muotoilla ja täyttää edellisenä päivänä kuin itse koristelu tapahtuu. Me siis kokosimme kakun torstaina joka meni todella hyvin. Mousset onnistuivat ja olivat hyvänmakuisia. Muoto oli mitä oli, mutta tiesimme, että seuraavana päivänä vasta alkaa veitsellä leikkely.

Seuraavana päivänä kun kakku oli hyytynyt todella hyvin aloimme muotoilla panssarivaunua autoisemmaksi. Pyöristimme kulmia, muotoilimme etu- ja takalaseja ym. Tässä vaiheessa on hyvä olla vielä pohjaa jäljellä jos tarviikin paikkailla kakkua jostain. Se näissä muotokakuissa jotka päällystetään on ihanaa kun ne ovat niin ihanan anteeksiantavaisia. Kakku voi olla vaikka kuinka ruma alta kun kaikki menee piiloon ja kukaan ei näe mitä siinä välissä on tapahtunut :D

Seuraavaksi kakku kuorrutetaan sokerikreemillä. Kreemi auttaa sokerimassaa ja marsipaania pysymään paikoillaan. Ilmeisesti myös hilloa voi käyttää kreemin sijasta. Kreemin asettelu oli todella vaikeaa ja aikaa vievää. Loppujen lopuksi levitimme sormilla kreemin ja kostutimme sormia aina välillä koska kreemi tarttui sormiin ja kakkuun ja kaikki levisi :)

Kreemi

125g margariinia / voita
½ tl vaniljasokeria
4 dl tomusokeria
1 rkl vettä

Pehmennä huoneenlämpöinen voi sähkövatkaimella. Sekoita vaniljasokeri sekaan ja lisää tomusokeria desi kerrallaan voihin koko ajan sekoittaen sähkövatkaimella. Lisää lopuksi vesi.

Koristelu

valkoista sokerimassaa (marsipaanin valkoinen oli todella keltaista!)
sinistä marsipaania
Wiltonin sparkle gel
Sugarflair lakrtsi musta pastaväri
Wilton Royal Blue pastaväri

Minulla meni valkoista sokerimassaa tähän n. 2-3 pakettia. Kaulitsin 3 yhteen, mutta sitä jäi yli joten vaikea sanoa todellista määrää. Mielummin liikaa kuin liian vähän. Kaulitseminen oli ensikertalaiselle TODELLA vaikeaa. Se repesi koko ajan ja paikkaaminen oli vaikeaa. Kaulitsimme tomusokeria käyttäen leivinpaperin päälle. Sen jälkeen sokerimassa kumottiin kakun päälle. Kaikista vaikeinta ja hermoja raastavaa oli sokerimassalevyn irroittaminen leivinpaperista. En tiedä mikä olisi ollut paras tekniikka, mutta me teimme ainoalla mahdollisella enää siinä vaiheessa eli laivinpaperi oli sokerimassa päällä kun se oli kakun päälle kumottu. Siitä leivinpaperi irroitettiin tooooodella hitaasti ja varovasti. Äiti onnistui. Minä en :/ Mama un point, Anna nil point.

Laita sokerimassa tarkasti kakun päälle muotojen mukaan. Leikkaa ylimääräinen pois ja työnnä reuna siistsi kakun alle. Siloita päällinen.

Leikkaa sinisestä marsipaanista kaistaleet ja aseta kuvan mukaisesti (about tai mielummin paremmin)

Muotoile mustalla pastavärillä ikkunat. Laita ikkunoiden keskelle Wiltonin sparkle geliä tuomaan loistetta sateiseen ikkunaan.
Kirjoita sinisellä POLIISI ym tekstit. Minä käytin topsipuikkoa kaikkeen koristeluun, piirtämiseen ja kirjoittamiseen joka oli aivan susi. Suosittelen ehdottomasti investoimaan siveltimeen tai osta mielummin elintarvikeväritussi. Säästät aikaa ja hermosi :)


Luulen, että jatkan muotokakkuilua kyllä. Haluan oppia ja kehittyä tuossa visuaalisessa puolessa erityisesti. Maut ovat jo kohdillaan. Tosin tämä kakku oli kuulemma muutaman mieleen liian makea, mutta suklaa on makeaa ja kreemi on makeaa. Itse olen makeiden leivonnaisten ystävä ja mielestäni kakun tulee olla makea. Mutta mielipiteitä on monia ja ensi kerralla tarvitseekin kysyä tilausta tehdessä kuinka makean kakusta haluaa niin menee varmasti oikein.









lauantai 28. syyskuuta 2013

Born in the USA red velvet mini-cupcakes

Meillä on tänään bileet :) Ystäviä tulossa kylään viettämään hauskaa iltaa kanssamme ruoan ja juoman merkeissä. Tarjolla tänään on pulled pork hampurilaisia joita teinkin jo aiemmin kokeeksi. Nyt tehtiin vain isompi satsi kaikkea kerralla.

Eilen illalla ystäväni vielä riensi apuun ja yömyöhällä paistelimme vielä red velvet mini-cupcakeja juhlin. Koska lämminruoka on hyvin jenkkihenkistä halusin jotain makeaakin samaan teemaan. Siitä syntyi idea tehdä pieniä muffareita joissa toistuu punainen, sininen ja valkoinen värit kuten USAn lipussa. Red velvet on ollut pitkään jo tekosissa koska en ole maistanut niitä aikaisemmin. Ohje löytyi KakkuKatrin blogista jota hieman muokkasin. Minulla oli sellasa tosi pieniä söpöjä muffinsivuokia joita löysin Kakku Ateljeen kivijalka myymälästä täältä Tampereelta. Näihin vuokíin mahtui about 1,5 tl taikinaa puoleen väliin :) Bileissä on kiva tarjota pieniä suupaloja koska kun viini on virrannut harvalle enää makea maistuu.

Loppujen lopuksi taikinaa oli meillä ihan jumalattoman paljon joten tehtyämme n. 50 mini-cupcakea oli taikinaa jäljellä vielä sen verran, että sain tehtyä 18cm vuoallisen pienen kakun siitä jonka pakastin ja täyttelen myöhemmin.

Laitan kokonaisen ohjeen tähän kuitenkin josta KakkuKatrin mukaan saa ainakin 20 normaalikokoista muffaria tai 10 todella isoa muffaria. Minulle tuli siis 50 pientä ja 1 kakku :) Jokainen tehköön sen kokoisen taikinan kun on tarvetta :)




Taikina: 

6 dl vehnäjauhoja
2 rkl leivontakaakaojauhetta ( Van Houten esim)
2 tl vaniljasokeria
3,5 dl sokeria
300g huoneenlämpöistä voita
2 isoa kananmunaa
punaista elintarvikeväriä. Minulla oli kaupasta ostettua joka oli ihan susi. Laitoin 2,5 tl mutta huono pigmentti
reilu 2 dl piimää (minä laitoin löysää maustamatonta jugurttia)
1,5 tl ruokasoodaa

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi.
Lisää kananmunat yksitellen koko ajan vatkaten.
Lisää elintarvikeväri
Yhdistä kuivat aineet kulhossa ja sihtaa 1/3 kuivista seokseen läpi.
Lisää 1/3 piimästä / jugurtista.
Toista kunnes kaikki aineet on sekaisin. Käytä sähkövatkainta koko ajan sekoittamisessa.

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Mini-cupcaket paistuivat valmiiksi 5 minuutissa uunin keskiosassa. KakkuKatri neuvoo pitämään normaalikokoisia uunissa n. 20 min. Kakkuni kesti n. 45 min uunissa.


Kun cupcaket ovat jäähtyneet tee kuorrutus.

Kuorrutus:

250g tuorejuustoa (minulla oli Mascarponea)
100g huoneenlämpöistä voita
5 dl tomusokeria
vaniljasokeria

Vatkaa tuorejuusto ja voi sekasin. Lisää desi kerrallaan tomusokeria koko ajan vatkaten (sähkövatkain). Lisää lopussa vaniljasokeria maun mukaan.

Voit myös värjätä kuorrutusta elintarvikeväreillä. Minä värjäsin osan KakkuAteljeesta ostamallani sinisellä pastavärillä.

Laita kuorrutella pursotinpussin ja kuorruta haluamasi kuvio.

Minä käytin siniseksi värjättyä kuorrutetta ja naturellia kuorrutetta luomaan Born in the USA cup caket.

Tarjoiluehdotuksena minun suosikkini Bruce Springsteen :) Born in the USA biisissä on loistavat sanat, e sellaiset ollenkaan mitä moni kuvittelee niiden olevan. Lisäksi Bruce on vaan niin kuuma ;)
Suosittelen!




torstai 26. syyskuuta 2013

Kroatiassa ja Bosnia Herzegovinassa matkailua

Syksy on tullut. Tampereella satoi lunta eilen päivällä ja vielä eletään syyskuuta. What??? Olen joutunut ottamaan sukatkin käyttöön. Ja takin. Ja kaulahuivin. Ei ole kesään enää paluuta ennen seuraavaa. Nyt onkin hyvä hetki muistella kesää ja sen lämpöä. Kesällä minä kävin ensimmäistä kertaa ikinä Kroatiassa ja Bosniassa. Tulee niin lämmin heti kun ajattelenkin sitä ihanaa turkoosia merta ja auringonpaistetta. Haluaisin jakaa muutaman ihanan kuvan ja ruoan kanssanne ja kertoa miksi Balkanille kannattaa oikeasti mennä. Minä kun matkustan buukkaan kaikki aina itse, en käytä valmismatkoja ollenkaan joten en tiedä kuka Suomesta järjestää matkoja Kroatiaan.

Minulla ei juuri ollut odotuksia Kroatiasta. Olin toki kuullut, että siellä on kaunista ja ihanaa, mutta niin on monessa muussakin paikassa.  No niin on, mutta Kroatia ja Bosnia ovat kyllä niin ainutlaatuisia paikkoja mielestäni ja minä olen matkustellut todella paljon. Se mikä sai minut ehkä oikeasti kiinnostumaan Kroatiasta oli Anthony Bourdainin jakso Kroatiasta jossa hän ylisi paikallista ruokaa, ihmisiä ja maisemia yli kaiken. Ja voin allekirjoittaa tuon saman.

Parasta ehkä on se, että näitä paikkoja ei vielä ole ehditty pilaamaan massaturismilla. Kuppiloilla joissa puhutaan suomea ja joista saat Turun Sinappia. Toki, valitsemamme paikka oli ihanan syrjäinen joten esim. Dubrovnikissa voi olla tilanne eri, sitä en tiedä. Me olimme kesäkuun alussa keski-Kroatiassa, lensimme Splitiin ja majoitumme lähelle Trogiria Okrug Gornji nimiseen pieneen paikkaan. Paikka oli täydellinen. Ei juurikaan turisteja vaan äärettömän ystävällisiä ja avuliaita paikallisia ihmisiä. Juuri Kroatiassa tutustuin eniten paikallisiin ihmisiin kuin millään muulla aikaisemmalla matkalla. Keskustelimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Ruoasta, menneestä sodasta ja sen taakasta ihmisiin, Kroatian tulevaisuuden mahdollisuuksista ym.

Aloitetaan maisemista ja niiden kauneudesta sekä Kroatiassa että Bosniassa. Laitan tähän muutamia kuvia vierailemistamme paikoista. Ja sen jälkeen muutamia ruokia joita Kroatiassa ja Bosniassa tuli maisteltua.



Ihana maisema huoneistomme parvekkeelta 



Okrug Gornjin kylän rannoilla alkuillasta kävelyllä

Oliivipuita oli aivan joka paikassa! Haluaisin oman oliivipuun. Menestyykö se Suomessa? :)


Trogir niminen kaupunki joka oli 15 minuutin laivmatkan päässä Okrug Gornjista. Siellä vietimme paljon aikaa myös. Trogir on Unescon perintökohde ja todella upea historiallinen paikka.

Trogiria kaupungin muurien sisältä

Trogir


Kroatiassa on paljon purjehtioita, satamat ovat aina täynnä toinen toistaan upeampia jahteja. Trogirin satamaa ja promenadia


Kävimme punaisella ja sinisellä järvellä. Vesi ei suinkaan ole punaista vaan nimitys tulee seinämien väristä


Punainen järvi. Retkemme opas (paikallinen retkitoimisto) kertoi, että on fyysisesti mahdotonta saada heitettyä kiveä tuonne järveen. Jotain tuulien ja virtojen kanssa tekemistä. Ja toki yritimme kaikki, useaan otteeseen eikä kukaan onnistunut :)


Yksi kauneimmista paikoista maailmassa Mostarin kaupunki, Bosnia Hertzegovinassa. Jugoslavian sodassa kaupunki pommitettiin 100% maantasalle. Kaikki on rakennettu sen jälkeen uudestaan. Tämä silta on kaupungin symboli ja se on rakennetti täysin samanlaiseksi kuin alkuperäinen silta oli.

Mostarin silta Bosnia Hertzegovinassa

Ihana Mostar

Ihana Mostar

Legenda kertoo, että ennen vanhaan kun poika halusi osoittaa rakkautensa tyttöä kohtaan hän hyppäsi tältä sillalta alas. Silta on 27 metriä korkealla ja vesi alhaalla on keskikesälläkin vain 11 asteista. Paikalliset kertoivat, että jopa keskellä sotaa kun silta oli tuhottu ja joen yli meni muutama lankku, tuota vanhaa tapaa noudatettiin edelleenkin.
Nykyään ammattilaiset hyppäävät turistien riemuksi 20€ sieltä. Me hullut turistit ostimme rakkautta ja saimme hypyn :)

Bosniassa vierailimme myös upeilla Kravicen putouksilla. Laskeuduimme alas ja siellä näky oli tämä...


Upeat putoukset ja sinne pääsi uimaankin! Minä hullu tietysti kävin. Vesi oli kesäkuun alussa todella todella jäisen kylmää, mutta pakko oli mennä kun kerrankin oli mahdollisuus. Putouksilla on pari kahvilaa jossa voi syödä ja juoda. 

Retkeilimme myös Plitvicen järvialueelle joka sijaitsi 3 tunnin ajomatkan päässä Splitistä. Käytimme taas samaa paikallista retkitoimistoa. Sopivia pienrymiä 8 hengen minibussissa. Kaikkiin ehtii tutustua ja juttelemaan koska koko päivä vietetään kuitenkin yhdessä. Sekä Bosnian että Plitvicen retket molemmat kestivät n. 13 tuntia.

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella. Patikoimme n. 10 kilometria pitkin ja poikin upeissa maisemissa välillä pitkospuita pitkin järvien halki, välillä todella jyrkkää mäkeä kiiveten ja välillä menimme myös laivalla järven poikki. Opas oli mukanamme koko ajan. Järvillä voi hyvin kierrellä yksinkin ilman opasta. Keskikesällä tuo on todella täynnä ja eteneminen on hidasta. Alku kesästä oli vähemmän porukkaa ja menomme oli reippaampaa

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella. Uskomattomia maisemia. Kävelet eteenpäin ja näet ihanan vesiputouksen ja olet aivan pähkinöinä siitä. Sitten kävellään muutama minuutti ja taas tulee vielä upeampi putous! On kyllä kaunista!

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella

Plitvicen järvialueella



Ja sitten sitä ruokaa. Ruoka oli mielestäni kohtuu hintaista. Esim ravintolassa alkupala, pääruoka (pihvi), jälkiruoka ja viinipullo puoliksi maksoi 30€ per henkilö. Söimme paljon lihaa ja mereneläviä.


Alkupalana Pag-saaren juustoa. Oli pakko tilata koska Anthony Bourdain vieraili tuolla saarella ja kehui juustot maasta taivaaseen. Oli se hyvää!


Pippuripihviä grillatuilla kasviksilla


Ihania tomaatteja ja mozzarellaa ja oliiveja


Lisää pihviä. Tällä kertaa gorgonzola kastikkeella.

Lisää Pag-saaren juustoa toisessa ravintolassa



Ah ihania mereneläviä! Simpukoita, mustekalaa, katkarapuja, vaaleaa kalaa ja tonnikalaa


 Taas pihviä :) Tällä kertaa hanhenmaksan kera


Ehkä uusi lempiruokani. Bosniassa Mostarissa meille suositeltiin cevapi nimistä ruokaa. Kyseessä oli nuo jauhelihapuikot joita lautasella on. Sen kanssa tarjottiin upeaa rapeaa pitaa ja raakaa sipulia. Kombo toimi järisyttävän hyvin! Voisin matkustaa takaisin Mostariin syömään cevapia! Lautasella myös kanavarras.


Kyllähän lomaan cocktailit kuuluu. Oman kylän baarista sain parhaan mojiton ikinä!

Trogirin torilla meinasin tulla hulluksi ihanien ruokien keskellä!




Loppukaneettina sanoisin, että jos et ole käynyt Kroatiassa ja Bosniassa, mene ihmeessä! Mene ennen kuin massaturismi pilaa senkin maan ja kaikki aito ja ystävällisyys katoaa. Minä rakastuin Balkaniin ja palaan varmasti takaisin ensi kesänä :)