New York New York -ruokatarinoita

Yksi lempipaikoistani on ehdottomasti New York. Olen käynyt siellä vasta kaksi kertaa joten vielä on näkemistä ja kokemista monelle uudelle reissulle. Tämän postauksen omistan New Yorkissa syömilleni ruoille. Valinnnanvaraa tuossa upeassa kaupungissa on enemmän kuin missään muualla joten jokainen löytää sieltä itselleen sopivaa ruokaa varmasti. Itse olen reissuillani yleensäkin pyrkinyt maistelemaan mahdollisimman autenttista ruokaa oli kohde mikä hyvänsä.

Rakastan juustokakkua. New Yorkissa olen saanut parhaan juustokakun ikinä ja sen jälkeen mikään kakku ei ole maistunut yhtä hyvälle. Etsin edelleenkin täydellistä ohjetta tuolle juustokakulle.

Tämä juustokakku on perinteinen New York cheesecake ilman pohjaa, ilman mitään turhia mansikkakastikkeita ja vadelmakreemejä. Hyvän juustokakun ei tarvitse naamioitua. Ostin kakun Times Squarella sijaitsevasta leipomosta ja söin sen Times Squarella ulkona. Heaven!

Hodarit mielletään hyvin amerikkalaisiksi ja valinnanvaraa on hurjasti. Sankarini Anthony Bourdain suosii Papayan Hot Dog mestaa New Yorkissa. Itse en tuolla käynyt vaan kokeilin hodareita sekä katukauppiaan kärrystä, että New York Metsien baseball pelissä areenalla. 

Molemmat hodarit olivat rehellisesti todella blaa. Ei mitään erityistä makua, nakki ei ollut kummallinen. Hyvin peruskamaa. Tämän hodarin ostin Metropolitan Museum of Artin edestä kärrystä.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että jopa tampereen jäähallista saa parempia hodareita :) Luulen siis, että jos söisin Nykissä hodaria uudelleen, menisin kokeilemaan Papayen hodareita jossa valikoima on valtava.

Yksi hienoimmista kokemuksista oli Harlemissa sijaitsevassa Kelly Temple Churchissa jossa pääsimme seuraamaan sunnuntain jumalanpalvelusta. Meno oli aivan uskomatonta ja todella rock. Jos kirkonmenot Suomessakin olisivat noin värikkäät ja äänekkäät voisin käydä useamminkin. Naisilla oli upeita isoja hattuja ja miehet pukeutuneena parhaimpiinsa. Kirkon jälkeen on tapana syödä yhdessä ja yksi kuuluisimmista paikoista on Sylvia's Soul Food Restaurant Harlemissa. Paikka oli tupaten täynnä kirkosta suoraan tulleita asiakkaita upeissa asuissa. Livemusasta vastasi soul-bändi ja olut virtasi. Jouduimme odottamaan ainakin tunnin pöytää koska paikka on niin suosittu. 

Ravintola tarjoaa ns. Soul Foodia. Oletin ennen, että nimitys tulee soul-musiikista ja sen kautta. Vasta viime viikolla katsoessani Jamie Oliverin ohjelmaa jossa hän kiersi ympäri Jenkkilää eri keittiöihin tutustumassa opin, että soul food nimitys tulee siitä kun orjuuden aikana orjille ei juuri annettu ruokaa ja jos annettiin ne olivan ruhon huonompia osia ja muuten ei arvostettuja raaka-aineita. Sanotaan, että heidän täytyi "cook with your soul" jotta huonommista raaka-aineista saatiin hyvänmakuisia. Soul Foodista voi lukea enemmän täältä.

Omalle lautaselleni sain paistettua kanaa (fried chicken), ribsejä, juustomakaronia (mac n' cheese) ja lehtimangoldia (collard greens). Ei ollenkaan huonoa huttua!

Raahasin mieheni Hootersiin koska paikka oli tuttu Adam Sandlerin huonosta leffoista ja olen kova Adam Sandler-fani :) Paikka tarjoaa perusjenkkimättöä, burgereita, wingsejä, leipiä yms yms rasvaista kamaa. Toimii äärettömän hyvin, kun olimme juuri pyöräilleet hyytävän kylmässä Central Parkissa pari tuntia 

Central Parkista

Yksi itärannikon klassikoista on Philly Cheese Steak jota mekin tilasimme. Kyseessä on astetta hooceempi sandwich jossa on paljon pieneksi hakattua naudan pihviä, juustokastiketta, sipulia ja paprikaa. 

Anthony Bourdain on sankarini. Tykkään miehen tyylistä tehdä telkkaria ja syödä. Arvostan miestä kovasti. New Yorkissa olikin pakko päästä Les Hallesiin syömään, paikka kutsuukin itseään "home base of Chef-at large Anthony Bourdain". Les Halleseja on New Yorkissa 3, me söimme Park Avenuen ravintolassa. Paikka oli tuttu telkkarista, koska Bourdain oli tehnyt useammankin jakson ko. ravintolasta ja sen työntekijöistä.

Ravintola on ranskalaistyylinen bistro jossa tarjoillaan ranskalaista ruokaa. Paikka oli äärimmäisen täynnä ja moni odottikin baarissa pöytää vapautuvaksi. Koska olen fiksu, olin varannut pöydän n. puoli vuotta etukäteen :) Tunnelma ravintolassa on ihana, musiikki on melko lujalla, todella vapaata seurustelua eikä mikään fine-dining-pönötys-paikka. Palvelu oli hyvää ja asiantuntevaa. 

Söin alkuun etanat 

Pääruoaksi paikan nimikkoannoksen Filet de Boeuf , Bearnaise. Täydellinen pihvi, mahtavaa kastiketta ja aivan jumalaiset ranskalaiset. Jopa Heston Blumenthalin kolme kertaa paistetut ranskalaiset jäävät kakkoseksi noiden ranujen rinnalla. Kuulin, että paistavat ranskalaiset jonkinlaisessa pähkinäöljyssä 

Tämä postaus näköjään paisuu paisumistaan koska en osaa lopettaa ajoissa New Yorkin suhteen. Taidan tehdä toisen postauksen aiheesta myöhemmin koska tarinaa riittää vaikka kuinka paljon. 

New York New York!