Herkulliset kanawrapit ja vinkkejä juhlien esim. pikkujoulujen järjestämiseen

Rakastan järjestää juhlia. Järjestämme mieheni kanssa kaksi kertaa vuodessa isot juhlat joita koko ystäväpiirimme odottaa. Päivämääriä juhlille kysytään meiltä aina todella ajoissa, jotta vuorotyöläiset ehtivät toivoa vapaata juhlien ajankohtaan. Pidämme aina pikkujoulut ja kesällä grillibileet. Vuosien saatossa juhlien järjestäminen on helpottunut huomattavasti kun on löytynyt sopiva kaava ja tapa toimia. Olen tehnyt monen monta virhettä juhlien järjestäjänä ja ollut h-hetkellä aivan poikki ja uupunut ja yhden viinilasillisen jälkeen valmis nukkumaan. Ei näin :) Ajattelin jakaa hyväksi todettuja vinkkejä juhlien järjestämiseen joilla minimoit stressin ja saat järjestettyä kivat juhlat joka kerta!

Huom! Postauksen lopussa on kiva arvonta, muista osallistua!

1. Vieraslista
2. Ohjelma
3. Kutsu
4. Ruoka

Juhlien järjestämisen voi karkeasti jakaa neljään osaan. Ensin päätetään pitää juhlat. Tarvitaan vieraita, ohjelmaa, ruokaa ja vieraat pitää kutsua.

1. Vieraslista.
Aloita suunnittelu ajoissa. Edellinen ilta ei ole ajoissa. Vähintäänkin 2 viikkoa ennen juhlia, mielummin jopa aikaisemmin varsinkin jos on vuorotyöläisiä vieraina. Kannattaa kutsua laajasti ystäväpiiristä vieraita. Sillä ei ole mitään väliä tuntevatko he aikaisemmin toisiaan, hyvissä juhlissa tutustuu helposti ja se on osittain järjestäjän vastuulla. Hyvä ohjelma takaa tutustumisen helppouden. Jos kaveriporukassa on tunnettuja rettelöitsijöitä jotka pilaavat muiden juhlat joka kerta, miettisin itse kahteen kertaan haluanko kutsua heitä vai tapaanko heitä toisenlaisissa tilaisuuksissa mielummin.

2. Ohjelma.
Alussa meillä oli bileitä joissa ei ollut mitään ohjelmaa. Yleistä yhdessä oloa vaan. Usein tällaisissa juhlissa muodostuu kuppikuntia, uusiin ihmisiin ei tutustuta helposti vaan ollaan omassa porukassa. Tällaisissa juhlissa tylsistytään helpommin ja juhlat loppuvat aikaisin. Joskus sekin toki on hyvä vaihtoehto, mutta meidän juhlat kestävät aina aamuun asti :)

Meillä on aina ohjelmaa ja ohjelma on kilpailuja. Kilpailut ovat aina melko alussa ruokailun jälkeen. Alussa jotkut kapinoivat sitä vastaan ja kertoivat etteivät halua osallistua. Se muuttui todella nopeasti ja nykyään kilpailut ovat juhliemme odotetuin osa. Porukka jaetaan aina satunnaisesti joukkueisiin, n. 3-5 on hyvä määrä per joukkue. Meillä jako tehdään usein siten, että kaikkien nimet kirjoitetaan lapuille, laput laitetaan kulhoon. Olemme ennalta määrittäneet montako joukkuetta tulee osallistujamäärän mukaan. Jos on esim. neljä joukkuetta nostan neljä lappua kulhosta ja nämä henkilöt ovat joukkueen kapteeneja. Sen jälkeen kapteenit nostavat vuorotellen lappuja kulhosta ja keräävät joukkueensa. Joukkue keksii itsellensä nimen. Tässä on tarkoitus hakea ryhmähenkeä, tutustua uusiin henkilöihin ja ennen kaikkea pitää hauskaa! Joukkueiden välistä sanailua on hauska seurata, "me vastaan muut"- asetelmaa. Uudet henkilöt pääsevät helposti sisään porukkaan näiden kautta.
Meillä on aina eri rasteja ja joukkueet kiertävät niillä suorittamassa tehtäviä.
Pisteytä eri rastit kuten itse haluat ja muista hankkia voittajajoukkueelle palkinto. Meillä se yleensä on ollut pullo kuohuvaa.

Lisäksi meillä on pikkujouluissa Secret Santa eli jokainen tuo max. 5€ arvoisen lahjan, paketoi sen ja tullessaan jättää sen ovensuussa olevaan säkkiin. Sieltä jossain kohtaa iltaa nostetaan jokaiselle lahja. Olemme usein myös määrittäneet kirjaimen jolla lahjan tulee alkaa :)

Meillä lämpiää sauna myös halukkaille aina. Lisäksi on erillinen singstar-huone makuuhuoneessamme halukkaille (ovi kiinni!). Ei ole mitenkään mielekästä, että kaikki joutuvat kuuntelemaan muiden laulua ja siksi meillä on ns. karaokehuone erikseen ja vieraat voivat hengata siellä porukalla, olla olohuoneessa missä musiikki soi tai kesäisin takapihalla.

Tässä vinkkejä muutamista kilpailuista joita meillä on ollut:
1. Musavisa (soitetaan n. 10 kappaletta ja joukkueet arvaavat kappaleen nimeä ja esittäjää huutamalla oman joukkueensa nimen ensin ja arvaamalla. Yksi arvaus per joukkue.

2. Masterchef valmistan ruoan, esim. chili con carne etukäteen ja kerron kuinka monta ainesosaa ruoassa on. Joukkueet maistelevat omassa rauhassaan ruokaa ja kirjaavat paperille kaikki ainesosat. Pisteytys oikein arvattujen ainesosien mukaan.

3. Tietovisa meillä on aina yhtenä kisana. Se annetaan paperisena versiona ja joukkueet omassa rauhassa miettivät kysymyksiin vastauksia. Kännyköiden käyttö luonnollisesti kiellettyä. Meillä on ollut joskus teeman mukaisia kysymyksiä myös esim. tapas-bileissä oli Espanjaan tavalla tai toisella liittyviä kysymyksiä. Trivial Pursuitista löytyy hyvät kategoria-jaot joita voi hyödyntää

4. Looginenpäättely (ns. palikkatestejä paperilla) tämä on myös yksi kisa joka on usein koska kaikki tykkäävät tästä. Netistä löytyy loogiseen päättelyyn erilaisia testejä. Sanallisia, numeerisia, kuvia ym. Ne annetaan joukkueille paperisena versiona ja omassa rauhassa joukkue ratkaisee tehtävät

5. Fyysinen tehtävä Tästä on ollut useita eri versioita. Kesällä takapihallamme joukkueet kuljettivat kananmunaa lusikassa tietyn radan joukkueviestinä ja nopein aika ratkaisi per joukkue. On ollut myös tikanheittoa joukkueen yhteispisteillä. Sitten on ollut ns. sukkahousuappelsiini :) Eli sukkahousun punttiin laitetaan appelsiini ja sukkahousu sidotaan henkilön vyötärölle siten, että appelsiini roikkuu jalkojenvälissä n. polven korkeudella. Mitataan kaksi mertriä matkaa lattialla. Aloituspiste ja päätöspiste merkitään lattiaan selkeästi. Maahan laitetaan tulitikkuaski aloituspisteeseen. Henkilöt vuorotellen heiluttelevat appelsiinia jalkojensa välissä ja siirtävät tulitikkuaskin aloituspisteestä maaliin. Joukkueen keskiarvoaika lasketaan ja nopein joukkue voittaa.

3. Kutsu
Lähetä kutsu ajoissa. Meillä kutsu on aina Facebookissa. Luon siellä tapahtuman jota en laita julkiseksi. Sitten klikkailen kutsuttavat vieraat. Facebook on siitä hyvä, että tavoitat siinä helposti ja nopeasti vieraasi ja saat lisätietoa helposti kutsuun. Jos joku ei ole Facebookissa heille laitamme kutsun tekstarilla tai puhelimitse.
Oleellista kutsussa on: päivämäärä, juhlien aloitusaika (mahdollinen päättymisaika), milloin viimeistään pitää tehdä sitovat ilmoittautumiset, ovatko juhlat nyyttärit vai tarjoaako talo ruokaa, juomapolitiikka (omat juomat vai talon puolesta), ollaanko juhlista lähdössä ravintolaan ja mahdolliset muut toiveet.
Meillä ruoka on aina talon puolesta ja sen kirjoitan kutsuun. Pyydämme usein vieraita tuomaan sipsejä ja karkkia yleiseen jakoon, koska niitäkin menee yllättävän paljon. Juhlamme ovat aina omilla juomilla. Jokainen tuo tullessaan niin paljon juomaa kuin haluaa itsellensä. Talvisin juomat saa ulos, kesäisin meillä on isoja ammeita ym takapihalla jossa isoja jääkönttejä. Usein olemme kesäbileissä tarjonneet yhdet mojitot ja pikkujouluissa yhdet terästetyt glögit. Juhlamme alkavat yleensä klo 18 ja päättymisaikaa ei ole. Yleensä juhlissamme vieraat ovat viihtyneet aamuun asti, klo 6 jopa :) Tämäkin on hyvä mainita kutsussa koska silloin vieraat osaavat oikeasti varata itsellensä tarpeeksi juomaa. Jos lämmität saunaa mainitse jos haluat vieraiden tuovan oman pyyhkeen. Sitovat ilmoittautumiset kannattaa ottaa viimeistään n. 3 pvää ennen juhlia. Ehdit hankkimaan ruoat ajoissa.

4. Ruoka
Juhlissamme ruoka on oleellinen osa. Tykkään nähdä vaivaa, mutta ymmärrän täysin etteivät kaikki ole samanlaisia sekopäitä kuin minä :) Tee juuri sellainen menu kuin itse haluat! Annan sen vinkin, että aloita oikeasti valmistelut ja kauppakäynnit ym reilusti ajoissa. Pari kolme päivää ennen juhlia. Kaikki valmistelut tulisi tehdä viimeistään edellisenä päivänä juhlia, itse juhlapäivälle ei valmistella enää muuta kuin mahdolliset salaatit. Siivous ehdottomasti edelliselle päivälle ei juhlapäivälle!

Tex Mex on maukasta ja kaikille maistuvaa tarjottavaa. Santa Marialla on aivan ihania luomu-tuotteita joita itse tulen suosimaan tulevissa pikkujouluissamme. Tex Mexin salaisuus on mielestäni siinä, että se on helppoa, nopeaa ja aina täynnä makua!

Helppo tex mex menu kanawrapeista

- Wrapit maistuvat kaikille ja ovat oikeasti helppoja. Jokainen täyttää omansa, sinun ei tarvitse kuin leikata ja laittaa esille.
- Valmista rapeat tex mex broilerit etukäteen valmiiksi, laita vuokaan ja lämmitä uunissa juuri ennen tarjoilua. Leikkaa kaikki muut tarjottavat valmiiksi kulhoihin ja tarjoiluhetkellä vain nostat ne esille.


Rapeat tex mex kananugetit wrappeihin

600g broilerin filettä
12 dl corn flakes maissihiutaleita
1 ½ pussi Santa Maria luomu taco-mauste
1 dl ruokaöljyä
2 kananmunaa

• Leikkaa broileri pitkiksi suikaleiksi
• Hienonna maissihiutaleet esim. yleiskoneessa
• Sekoita Santa Maria luomu taco-mauste maissihiutaleisiin ja kaada syvälle lautaselle. Lisää öljy ja sekoita tasaiseksi

• Riko kananmunat syvälle lautasella ja riko munien rakenne haarukalla
• Dippaa broilerinpala ensin kananmunaan ja sen jälkeen maissihiutaleisiin. Pyörittele hiutaleissa ja varmista, että broileri on kauttaaltaan maissihiutaleilla kuorrutettu
• Laita broilerinpalat leivinpaperilla vuoratulle uunipellille

• Paista fileitä 200 uunissa n. 10-15 minuuttia
• Voit tarjota nugetit heti tai valmistaa ne etukäteen ja juuri ennen tarjoilua nopeasti kuumentaa uudestaan uunissa

Lisäksi tarjolle esimerkiksi :
Santa Maria Luomu-tortillat, Santa Marian eri salsoja eri vahvuuksilla,  ranskankermaa, sweet chili kastiketta, ananasta, fetaa, Aura-juustoa, juustoraastetta, jäävuorisalaattia, tomaattikuutioita, kurkkukuutioita, avocadoa, maissia, jalopenoja

Jokainen kokoaa omat wrappinsa haluamillaan tuotteilla, emäntä/isäntä pääsee helpolla! Win-win.

Ruokabloggaajallekin maistuu kanawrappi!

Arvon yhden Santa Marian tuotepaketin (arvo 20€) kaikkien kommentoijien kesken. Jätähän siis jouluiset terveisesi ja sähköpostiosoitteesi kommenttilaatikkoon niin olet mukana arvonnassa! 

Arvonta alka anyt ja päättyy 7.12 klo 23.59. Julkaisen voittajan Ruokasurffauksen Facebookissa 8.12 joten käyhän tykkäämässä Facebookissa!

Yhteistyössä 

Santa Maria

ja 

Blogirinki

Arvonnan voittajia ovat...

Mikko Takalan Street Food-kirjojen arvonta on päättynyt. Lupasin arpoa kaksi kirjaa arvontaan osallistuneille

 Tuttuun tapaan random.org arpoi voittajat. Uniikkeja osallistujia oli 49 kappaletta.
Voittajia ovat numerot 26 ja 17
Voittajia ovat siis Sari Leppänen ja Elina Pori

Paljon onnea voittajille! Otan sähköpostitse yhteyttä voittajiin. Jos he eivät vastaa viikon kuluessa mailiin arvon uuden voittajan.

Ihanaa viikonloppua kaikille :)

Anna

Kylmäsavulohi-piirakka

Meillä on syksyn mittaan ollut pari kertaa sukulaisia kylässä. Molempina kertoina tein todella herkullista kylmäsavulohipiirakkaa tarjottavaksi. Ensimmäinen kerta oli kokeilu, toinen kerta tuli äidiltä jo toiveena kun oli kuulemma niin hyvää :) Ja hyväähän tämä on, ei käy kieltäminen. Helppo ja takuuvarma ohje jolla varmasti onnistut.

Suolainen piirakkapohja 150g voita (oikeaa voita, ei margariinia)
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
3 rkl kylmää vettä

• Laita kulhoon voi, suola  ja vehnäjauhot. Nypi ne kaksin käsin sormia käyttäen murumaiseksi seokseksi. tarkoitus on siis yhdistää jauhot ja voi nyppimällä. Vaihtoehtoisesti voit laittaa voin ja jauhot yleiskoneeseen ja antaa koneen tehdä terällä tehtäväsä. Itse teen nykyään niin, paljon nopeampaa.

• Lisää lopuksi vesi ja ota taikina pois kulhosta. Vaivaa sitä alustaa vasten muutaman kerran, jotta koostumuksesta tulee hyvä.
• Levitä taikina sormin piirakkapohjalle. Muista myös reunat.

Tämän jälkeen, laita piirakkavuoka jossa pohja on pakkaseen siksi aikaa kun lämmität uunin 200 asteeseen. Tämä siksi, että kylmän taikinan paistaminen estää reunojen laskemisen esipaiston aikana. Toimii!

Kun uuni on kuuma, ota piirakkavuoka pakkasesta ja esipaista sitä uuniin alaritilällä 10 minuuttia.

Kylmäsavulohitäyte

200g kylmäsavulohta
1 dl hienonnettua purjoa
3 munaa
2 dl kermaa
150g vahvaa juustoraastetta (esim. Emmental)
0,5 tl suolaa
mustaapippuria

• Leikkaa kylmäsavulohi pieneksija hienonna purjo
• Riko munat kulhoon ja vatkaa ne rikki. Lisää kerma ja sekoita. Mausta suolalla ja mustallapippurilla.
• Lisää sekaan kylmäsavulohi, purjo ja juustoraaste. Sekoita hyvin.
• Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle

• Paista uunin alaritilällä n. 20 minuuttia 200 asteessa.
• Piirakka on parhaimmillaan huoneenlämpöisenä

Voit tehdä piirakan valmiiksi vaikka pakkseen hätävaraksi ja sieltä sulattaa uunissa. Jos piirakkaa jää ja sitä ei tule heti syötyä kannattaa pakastaa loput. Joskus on ihanaa löytää pala piirakkaa pakkasesta ja herkutella!

Arvonta! Voita Mikko Takalan Street Food-kirja

Blogissa tuli hiljattain ensimmäinen miljoona käyntiä täyteen. Olin kovasti fiiliksissä ja innoissani tuosta saavutuksesta. Lupailin silloin jo jotain arvontaa kaikille lukijoille.

Käy tykkäämässä Ruokasurffauksesta myös Facebookissa

Mikko Takalalta ja Sami Rekolalta on tullut huikean hyvä Street Food - kirja jota arvonkin tässä nyt kaksi kappaletta.

"Kuinka tehdään osakalainen okonomiyaki? Onko napolilainen pizza parempaa kuin roomalainen? Mitä syödään chicken shit bingossa? Voiko dönerin tuunata ilman varrasta? Kuka savustaa Teksasin mahtavimmat ribsit? Mistä kaupungista löytyvät kiinnostavimmat food cartit?

Street Food esittelee maailman parhaat katuruoat ja niiden syntysijat Aasiasta Amerikkaan, ja näyttää kuinka autenttinen street food syntyy helposti kotikeittiöissä täällä Pohjolan perukoillakin. Katuruokamatka alkaa ramen-nuudeleiden luvatusta maasta Japanista Kiinan ja Singaporen kautta kohti Eurooppaa ja sieltä läpi Yhdysvaltojen New Yorkista San Franciscoon. Mikko Takala on tuttu ruokatoimittaja Master Chefistä, Top Chefistä sekä lukuisista ruokaa käsittelevistä artikkeleista eri lehdissä kuten Kauppalehti."

Arvontaan pääset mukaan jättämällä kommenttikenttään yhteystietosi (sähköpostiosoite) ja terveisesi minulle.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy torstaina 26.11 klo 23.59. Julkaisen perjantaina 27.11 arvonnan voittajat ja otan heihin sähköpostitse yhteyttä.

Arvotaan kaksi (2) voittajaa ja molemmat saavat tuon kirjan itsellensä. Arvonta suoritetaan tuttuun tapaan random.org:lla sattumanvaraisesti.

Onnea arvontaan kaikille! Huikean hyvä kirja vielä Jouluksi kotiin! :)

Miljoona käytiä blogissa - HUIKEETA! Mistä bloggaus alkoi ja missä nyt mennään...

Tämä vetää sanattomaksi. Minun blogissani on vierailtu jo yli miljoona kertaa. Siinä on kuusi nollaa. Se on hirveä määrä käyntejä. Blogi on ollut olemassa päivälleen 2 vuotta ja 4 kuukautta. On monta syytä olla kiitollinen. Aluksi haluankin kiittää kaikkia teitä jotka olette edes kerran käyneet blogissa. Ilman teitä en olisi jatkanut tätä hullua harrastusta näinkin kauaa :) Kiitos kaikesta ihanasta palautteesta mitä olen saanut. Kiitos kannustuksesta, kiitos kritiikistä, kiitos haukuista, kiitos kaikesta. Joka päivä oppii uutta ja elämä on matka. Hienoa saada palautetta niin hyvässä kuin pahassa. Kiitos!

Bloggaaminen alkoi vähän vahingossa ja enemmänkin ystävien paineen alaisuudessa. Olin työttömänä tai in between jobs kuten asian voi myös ilmaista ;) Nautin elämästäni oikestasi, mutta kaipasin jotain järkevää tekemistä työnhakun rinnalle ja mahdollisuutta oppia uutta, kehittää itseäni ja ylläpitää taitojani. Olen aina tykännyt kokata ja kaverit ehdottivat ruokablogia. Blogin nimi syntyi kesäbileissä n. klo 4 aamuyöllä serkkuni toimesta.  En todellakaan lukenut edes blogeja silloin joten blogin perustaminen oli hyppy tuntemattomaan. Ihan parasta. Tykkään hypätä tuntemattomaan, heittäytyä, ottaa riskejä ja elää. Alussa pelkäsin, että joku oikeasti lukee blogiani! Ensimmäinen reseptini oli 9.7.2013 chili con carne Ruma kuva, muta hyvä ohje. Edelleenkin teen tuolla samalla ohjeella ja usein. Sitten kävijöitä alkoi jostain tulla. En ymmärrä miten he löysivät blogini. Oli mukavampi kokkailla kun tiesi jonkun odottavan uutta postausta. Alun työttömyyden ajat näkyvätkin ahkerana postausmääränä blogissa. Oli hienoa saada ns. työ itsellensä ja siten bloggausta silloin ajattelin. Voinkin suositella bloggausta ihan kaikille kirjoittamisesta pitävälle työttömälle(kin).

Sain taas töitä ja alussa kamppailin suunnattomasti ajanhallinnan kanssa. Ennen oli aikaa blogata koska halusi ja sitten olinkin 37,5 tuntia viikosta taas palkkatyössä ja aivot aivan toisenlaisessa moodissa kuin bloggauksen alkuaikoina. Luovalle ajattelulle ei ollut aikaa. Nämä ajat näkyvät hiljaisena aika blogissa. Mietin ja mietin haluanko edes jatkaa bloggausta. Päätin olla itselleni lempeä ja jatkaa bloggausta ilman paineita. Uusi ajattelumalli ja sen tuoma rentous näkyy blogissa. Postaan kun siltä tuntuu en siksi, että minulta sitä odotetaan. Blogissa on muutamia reseptejä jotka ovat todella suosittuja. Vaikka blogi elääkin hiljaiselämää välillä ei se juurikaan näy kävijämäärissä koska vanhat suositut postaukset pitävät kävijävirtaa hyvin yllä.

Tänä vuonna paljon on tapahtunut. Ensin menetin isäni äkillisesti alkuvuonna (hyvää isänpäivää pilvenreunalle <3 ). Sitten mummu kuoli, tosin 90-vuotiaana. Isältä ja mummulta olen oppinut kokkauksesta eniten. Isä oli kokki yhdeltä ammatiltaan ja meillä syötiin aina hyvää ruokaa hänen luonaan. Mummu oli myös kokki, tai keittäjä kuten hän itseään kutsui. Verenperintöä tämä innostus kokkaukseen siis. Vaikka nuo suurimmat vaikuttajani ovat pois elämästäni en voi lopettaa. Koen, että haluan jatkaa bloggausta jo yksistään heidänkin vuoksi. He kannustivat minua aina vaikka mummu ei ehkä ihan tajunnut mitä blogi on. Silti oli aina ihan mukana kun ehdotin yhteisiä kokkaussessioita ja lupaa jakaa hänen reseptejään blogissa kuten herrasväen pikkuleivät ja mummun porkkanalaatikon

Olen käynyt myös isoa elämän muutosta ja pudottanut hurjan määrän painoa vuoden aikana. Se vaikuttaa kovasti myös kokkauksiin ja leipomisiin. Syön monipuolista ja terveellistä ruokaa, mutta kyllä herkuttelen välillä. Kaikkea kohtuudella ja annoskoot muistaen :) Ja en todellakaan syö kaikkia kakkuja ja herkkuja joita blogissa näkyy. Maistan tietysti kaikkea, mutta usein vain vähän. Lähimmäiseni pääsevätkin herkkujen äärelle useammin kuin ennen koska kaikki herkutkin syödään.

Suurimmat innostukseni bloggaukseen saan lukijoista. Saan niin ihanaa palautetta teiltä, että välillä sydän ihan pakahtuu onnesta. Tiedän, ettei ruokakuvani ole kauniita, enkä minä edes välitä siitä. Sen tiedän, että ruoka on taatusti hyvää, maistuvaa ja täynnä makua. Elämänmakuista ja -myönteistä mauilla leikittelyä, maustamista, kokeilua ja hehkutusta. Oma räväkkä persoonani aina mukana. En ole hiljainen hissukka ja niin ei ole ruokanikaan. Uskaliasta, rohkeaa ja vahvaa. Niin minä kuin ruokanikin :)

Rakastan kutsua ihmisiä meille kylään syömään. Ihanaa panostaa tuntikausia ruokaan ja nähdä ilo ja onni ihmisten kasvoilla. Ruoka on minulle tunne. Miehenikin nykyään arvostaa ruokaa eri tavalla kuin aikanaan tavatessamme. Silloin ruoka oli polttoainetta ja oli plussaa jos se maistuu hyvälle. Nykyään hän osaa erottaa geneerisen laitosruoan maukkaasta kokkauksesta ja osaa vaatia parempaa. Se on ihan parasta! Foodie hän ei koskaan tule olemaan enkä sitä häneltä tietystikään vaadi.

Voisin helposti puhua ruoasta koko päivän. Voisin helposti tehdä jotain ruokaan liittyvää työkseni. Olen foodie. Ruokatietämykseni on todella kattava. Olen herkuttelija, nautiskelija, hedonisti joka maksaa mielellään kokemuksista hyvän ruoan parissa. Minusta ei ikinä tule trendikästä bloggaajaa joka on täydellisesti ajanhermoilla ja jonka kuvat ovat upeaa ruokapornoa. Valitettavasti ei. En osaa, ei jaksa kiinnostaa tarpeeksi opetella :) Maku edellä aina. En jaksa käsitellä ja muokata kuvia, en jaksa tubettaa. En varmaankaan ole kunnioitettava bloggaaja muiden ruokabloggaajien silmissä koska annokseni eivät ole visuaalisesti silmiä hiveleviä :) Mutta ruokani on AINA hyvää. Jos se ei ole, ei se päädy blogiin. Ja ehkä miljoona käyntiä ei ole niin hirveän huono saavutus :)

 Minulla on haaveita, toiveita ja unelmia tulevasta. Olen kiitollinen jokaisesta yhteistyöstä. Blogirinki on ihana yhteisöllinen ja vapaa paikka kaltaiselleni bloggaajalle ja olen todella iloinen saadessani blogata Blogiringin alaisuudessa. Saan mahtavia yhteistyökampanjoita heiltä ja ne inspiroivat suuresti. Voitin syksyllä Knorrin järjestämän Suvun paras resepti-kilpailun juhlavalla konjakki-pippuri naudanlihapadallani ja se antoi uuden innostuksen ja sysäyksen bloggaukseen. Uudet ihmiset ovat löytäneet blogini ja on mukava tehdä ruokaa taas. Tuntuu, että olen vihdoin löytänyt tasapainon työn, bloggauksen, hulluna urheilemisen, ystävien, parisuhteen, perheen, matkustelun ym kanssa. Tuntuu, että elän elämäni parasta aikaa. Onneksi olen oman itseni pomo ja vastaan vain itselleni blogin puutteista :)

Tekstistä tuli nyt ihan kilometrin pituinen, mutta ajattelin kerralla oksentaa kaiken ulos. Harvemmin olen tuonut itseäni esiin postauksissa, mutta ehkä jatkossa enemmän :) Jos olet jaksanut lukea tänne asti kiitos ja anteeksi! Toivottavasti pysyt mukana jatkossakin :) Kaikki ideat, vinkit ja toiveet otan ilolla vastaan.

Ajattelin listata vielä blogin kaikkien aikojen suosituimmat reseptit tähän. Nämä reseptit tuovat minulle eniten kävijöitä ja ovat blogini kulmakivi. .

1. Suolainen piirakkapohja
2. Pellillinen kinkkupiirakkaa
3. Maailman parhaat valkosipuliperunat
4. Pulled pork hampurilaiset
5. Lohen savustaminen
6. Itsetehdyt kananugetit ja valkosipulimajoneesi
7. Gluteeniton suolainen piirakkapohja
8. Aura-punajuurilaatikko
9. Italialaisen mamman lihapullat
10. Pataleipä