Ruokasurffausta: Pala Italiaa, Rooma ja Sorrento

3 vuotta sitten kesällä kun täytin 30 lahja itselleni oli matka Italiaan. Olin aina halunnut Italiaan mutten vielä käynyt. Olin reissussa mieheni kanssa, 11 päivää kuumassa Italiassa kun Suomessa syksy jo teki tuloaan. Rooman halusin ehdottomasti nähdä koska olen historiafriikki. Halusin nähdä paikat jotka ovat niin historiallisia ja edelleenkin pystyssä. On oikeasti käsittämättömän nöyrää nähdä tuhansia vuosiavanhoja rakennuksia jotka ovat majesteetillisesti edelleenkin pystyssä samanlaisina kuin ennenkin vaikka muu maailma ympärillä on sotinut, kokenut hirvittävää tuhoa muuten, teknologia on kehittynyt ja saasteiden määrä on hirveä. On hienoa olla osa vanhaa historiaa.

Rooma on muutenkin kuin iso ulkoilmamuseo. Roomassa kannattaa eksyä. Yhtäkkiä vanhoja hienoja patsaita ja suihkulähteitä vaan ilmestyy eteen. Roomassa minut yllätti kuinka vihreä kaupunki loppujen lopuksi on. Useat suurkaupungit eivät ole kovin vehreitä, mutta Roomassa oli paljon kasvillisuutta mikä antaa kaupungille oman leimansa. Roomassa on todella todella kuuma. Kaupunki on sisämaassa joten kesäisin sinne ei pääse tuulenvirekään. Olimme elo-syyskuun vaihteessa reissussa ja silloin oli äärettömän tukalaa. Suosittelen ehdottomasti alku kevättä tai loppu syksyä matkaan jos et nauti tukahduttavasta helteestä.

Kuvat puhukoon puolestaan mitä Roomassa on nähtävää ja tehtävää. Ruokakuvat laitan loppuun kaikki kootusti. Huom. ei nälkäisille :)

Eksyksissä Roomassa jossain. Tällanen suhkulähde/patsas tulee vastaan. On se hienoa!

Trastevereen matkalla, ihana Tiber joki vehreyksineen

Espanjalaiset portaan ja miljoona turrea

Fontana di Trevi ja seitsemän miljoonaa turrea. Tuohon kaivoon pitäisi heittää lantti niin sillä takaa pääsynsä Roomaan uudelleen. Jäi heittämättä, sen verran inhottava paikka koko Trevin suihkulöhde mielestäni oli.

Matkalla toiseen valtioon, Vatikaaniin. Kuvassa Vatikaanin muuri

Vatikaania, takana Pietarin kirkko. Emme jonottaneet kirkkoon asti koska jono oli ääretön

Vatikaania valvoo Sveitsiläiskaarti. Ainoa paikka maailmassa missä Sveitsiläiskaarti enää toimii on Vatikaani. Kaartiin kuuluvien tulee olla Sveitsin kansalaisia, yli 174cm pituudeltaan, katolilaisia, urheilullisia 19-30 vuotiaita naimattomia miehiä. Porukka on siis melko hoocee palkkasotilaita narrinasuissa :)

Vatikaanin museoista

Vatikaanin museoista. Valitettavasti kuuluisimmassa Sikstuksen kappelissa ei saa kuvata. Kappelissa on kuuluisa fresko jossa Jumalan ja ihmisen käsi koskettavat toisiaan. Hassua on se, että fresko on katossa ja todella todella pieni ja vaikea löytää muiden freskojen ympäriltä.

Forum Romanum, tuttu historiankirjoista. Paikka jossa keskusteltiin, hallinoitiiin, käytiin poltiikkaa ja huorattiin

Colosseum. Ennen vanhaan tuossa päällä oli puulevyt ja sen päällä hiekkaa jossa taistelut käytiin. Alla olevat kiviset labyrintin näköiset oli orjien ja eläinten aluetta areenan alla

Colosseum

Roomasta matkustimme parisataa kilometriä etelään Napoliin. Olin varannut netistä etukäteen liput junaan joka lähti Terminin asemalta. Junassa matkustettiin 6 hengen istumahyteissä paikkalipuin merkityillä paikoilla. Kaikki meni todella hyvin. Asemalla kannattaa varoa todella innokkaita laukunkantajia jotka nappaavat laukut kädestä ja haluavat rahaa palkkioksi. Napolissa vaihdoimme toiseen junaan joka vei meidät Amalfin rannikolle Sorrentoon. Junamatka itsessään on äärettömän kaunis. Menimme aivan Vesuviuksen tulivuoren juurelta upeiden maisemien lomassa.

Sorrento on pieni paikka jossa ei itsessään ole hirveästi tekemistä. Rantakohde Sorrento ei myöskään ole vaikka merenrannalla onkin. Rannikko on kallioista ja kaupungit sijaitsevat todella korkealla. Nämä maisemat olivat syy miksi halusin Sorrentoon ja yleensäkin Amalfin rannikolle. Kalliot jotka putoavat mereen. Niin kaunista! Sorrentossa pysähtyy myös useita isoja Välimeren risteilijöitä joten turisteja (tai turreja kuten turisteja kutsun) liikkuu alueella paljon sateenvarjoa pitävien oppaiden kanssa.

Amalfin rannikolla kannattaa kierrellä ehdottomasti. Me emme uskaltautuneet vuokraamaan autoa koska usein tiet olivat todella kapeita vuorenrinneteitä ilman kaiteita ja luotto omaan ja italialaisten ajotaitoon ei vaan riittänyt autonvuokraukseen. Kaksikerroksinen open top Hop on hop off-bussi kulkee kuitenkin pitkin Amalfia ja sieltä näkee parhaiten maisemat ja valokuvauskin onnistuu kun ei ole kattoa ollenkaan.

Valitettavasti itse sairastuin 40 asteen kuumeeseen Sorrentossa ja olin pari päivää pois pelistä kokonaan. Soitin lääkärillekin joka kehoitti minua menemään suoraan apteekkiin josta saisin antibiootit. Italiassa ei siis tarvitse lääkärin konsultaatiota antibioottien saamiseen vaan apteekin henkilökunta osaa antaa tarvittavat pelit ja vehkeet. Lähiapteekissamme oli pieni todella vanha setä apteekkarina joka ei puhunut juurikaan englantia ja me emme italiaa. Sanakirjan ja ranskan taitoni avulla saimme selvyyden mikä minua vaivaa ja setä antoi sellaisen antibioottikuurin, että toivoisin Suomessakin sellaisia olevan! Nukuin 1,5 päivää melkein kokonaan lääkkeiden vahvuudesta ja sen jälkeen olin elämäni kunnossa ja kuume oli laskenut. Kunnon hevoskuuri on se mitä matkalla tarvitaan!

Italia maana oli ihan kiva. Oli mukava käydä ja nähdä kaikki kuuluisat historialliset nähtävyydet ja upeat maisemat Amalfin rannikolla. Italia ei kuitenkaan ole maa jonne matkustaisin heti uudelleen. Ehkä joskus jonnekin muualle mahdollisesti uudestaan, mutta moni muu uusi ja vanha kohde menee minulla Italian edelle :)

Napolin Garibaldi juna-asemalla matkalla Sorrentoon

Sorrenton kujia, kauppoja ja ravintoloita

Sorrento. Takana Vesuviuksen tulivuori

Sorrento

Amalfin rannikkoa

Sorrentoa

Ja sitten vielä ne ruokakuvat. Tuli syötyä paljon pizzaa ja pastaa kuten Italiassa kuuluukin. Valkoisen jauhon määrä on hirmuinen ja turvotus 11 päivän jälkeen on kova. Söimme mereneläviä ja pihviäkin. Italiaan matkustaessani minua varoitettiin, että älä tilaa pihviä. Italialaiset eivät osaa paistaa pihviä. Uhmasin tuota ja valitettavasti se vain oli totta, italialaliset eivät osaa paistaa pihviä. Pihvit olivat järjestäin ylikypsää kengänpohjaa :)

Gelato, gelato! Italialaista hirmuisen hintaista jätskiä Roomassa. 5 € pallo...

Cannelloneja lihatäytteellä Roomassa

Salata Caprese. Tomaattia, mozzarellaa ja basilkaa Roomassa

Sanovat, että pizza on Napolista kotoisin. Tämä pizza on 60km Napolista etelään eli melko lähellä synnyinseutuja Sorrentossa. Hyvää oli!

Mustekalaa ja katkarapuja Sorrentossa

Spagettia valkosipulilla, chilillä ja tomaatilla Roomassa

Cannoli. Ihanaa täydellisempää leivosta saa hakea. Ihastuimme näihin Sorrentossa ja New Yorkissa ollessamme oli pakko Little Italyssä syödä kahvilassa näitä. Rapea leivoskuori jonka sisällä ricotta-juustosta tehtyä täytettä ja usein mukana suklaata tai pähkinöitä. Olenkin unohtanut, että lupasin miehelleni opetella tekemään näitä :)